Tanskandoggiuros

FINNSELECT LION KING
"Ossi"

28.2.1995 - 8.6.2001

Pienestä asti olin haaveillut tanskandogista. Alun perin unelmien doggi olisi tosin ollut sininen tyttö, ja Ossi oli keltainen poika. Se kuitenkin oli se Mamman unelmien koira. Tämä rotu jätti lähtemättömän jälkensä meihin. Jonakin päivänä huushollissa sellainen vielä kuolaa...

Ossi oli äärettömän lutuinen Mamman mussukka ja Iskän murmeli, oikea onnenpossu. Se oli lempeä kaikille, jotka eivät näyttäneet uhkaavan Mammaa. Mammaa se puolusti aina niin epämääräisiltä ihmisiltä kuin vierailta uroksiltakin. Ossi rakasti istua sylissä ja nukkua kainalossa. Mummun korvaan supsuttaminen oli yksi maailman ihanimmista asioista. Ossi rakasti pieniä kissanpentuja, vauvoja ja auringossa löhöilyä. Uimista se vihasi, kahlailu kylläkin oli ihan kivaa.

Nuoruusajan kohkelluksien jälkeen Ossia pidettiin paljon vapaana, niin metsissä kuin keskellä Helsingin Malminkartanoakin. Koskaan se ei lähtenyt kauemmas haahuilemaan. Tokossa sen kanssa tahkottiin alokasluokan liikkeet valmiiksi, mutta koskaan ei päästy kisoihin asti. Mamman rohkeus ei riittänyt. Näyttelyissä Ossi ei niittänyt erityisesti menestystä, eikä se niistä koskaan nauttinutkaan.

Ossin vei aivan liian aikaisin etujalasta löytynyt luusyöpä. Etujalan kuvaamisen jälkeen pojan kunto heikkeni todella nopeasti, ja kivut päätettiin lopettaa viikon päästä diagnoosista. Sydämeen jäi ikuinen ikävä.